Even angels will fall-asu eikä yhtään jouluhehkutusta!

No hups, kuis tässä näin kävi! Piti kirjoitella jo torstaina, mutta sitten tuli muuta hoppua ja sitä kestikin aina tähän iltaan asti! Itseasiassa nytkin ois varmaan parempi vääntää ranskan läksyjä ja yksi piirustuskin tekis mieli piirtää loppuun, mutta nyt mä kuitenkin kirjoitan ennen kuin kynnys nousee liian suureksi!

Jos vaikka vähän avaisin niitä viime päivien tapahtumia, niin perjantaina me lähdettiin Venlan kanssa Haukivuorelle! Siellä asuu Nea ja Nean synttäreitä me mentiin juhlimaan, ja olipas virkistävää törmätä paikkaan, joka on tätä meidänkin kylää kämäisempi! :D  Onneks en ehtinyt vielä hankkia joulukalenteria, sillä onnistuin nappaamaan Haukivuoren joulumessujen piirustuskisa(-arvonnan) pääpalkinnon, Haribo-kalenterin. :D Toivottavasti kellekään pikkuselle ei tullut paha mieli kun tällainen yli-ikänen (kerrankin) vei sen niiden nenän edestä! Lauantaina me palattiin reissusta, minkä jälkeen mä poljin ihan tohon läheiseen leirikeskukseen moikkaamaan riparilaisia, jotka viettivät siellä aloitusviikonloppua. Tervetulotoivotuksena oli tietenkin mojova suihkaus Axea, kiitti vaan Minttu en kai mä nyt niin pahalta haise.. Heti päästyäni sieltä kotiin lähdin mummolaan yöksi ilman että ehdin vaihtaa paitaakaan, joten kuljin sitten lopun iltaa mukavan miehisesti hajustettuna. :D Mummolaan oli mentävä siksi että mut suorastaan ajettiin pois kotoa heti kun pääsin ovesta sisään, en nimittäin ollut jostain syystä tervetullut Oonan pikkujouluihin, nyyh. :( Mummola oli lopulta paras vaihtoehto yösijaksi koska väsytti ihan älyttömästi, ja oikeastaan väsyttää vieläkin niinko tosta ylemmästä kuvasta ehkä huomaakin..

Sonnustauduin tänään vielä kerran tuohon lemupaitaan, koska musta se näyttää aika kivalta noiden mun uusien ruusupöksyjen kanssa, ja halusin päästä esittelemään ne! Sain ettiä ikuisuuden sellaisia lökäreitä, jotka sopisivat liikkatunnille mutta joilla kehtais esiintyä julkisesti. Ja vihdoin ne löytyivät sieltä mistä en niitä osannut ettiäkään, eli Carlsonilta!  Hintaakin oli vain 15 euroa, kymppi vähemmän kuin niissä mitä kattelin Ginasta ja BikBokista.. Ainoa surku on mun onnettoman lyhyet jalat, joiden ansiosta lahkeet jää tolleen ikävästi löllymään vaikka kuinka yrittäis tunkea sukkiin, mutta sama ongelma mulla on kaikkien housujen kanssa. Niin ja sekin on ehkä vähän miinusta, että jo kaks ihmistä on luullut näitä yökkähousuiks.. Tosin kumpikin on ollut miehiä joista toinen vieläpä mun pappa, joten en anna sen lannistaa mun itsetuntoa. :D
Lemupaita on muuten kirpparilta ja nuo täysin romahduspisteessä olevat popot Seppälästä, voi kun mä toivon että ne olisvat olleet vähän laadukkaammat kun ne on niin söpöt! Mut kyllähän mä tiesin jo ostaessani että Seppälän kengiltä on turha haaveilla pitkää käyttöikää tai muuta sellaista. :D
Huomenna mun uunituore Haribo-kalenteri pääsee käyttöön, jeejee! Mut ei, mä en aio höpöttää nyt enää joulustakin, koska kielsin jo sen iteltäni kirjoittaessani ton otsikon pari lausetta sitten. :D Ens postauksessa sit taas siitä aiheesta! ♥

JOULU #1 ♥

Voitte varautua lähiviikkoina aika massiiviseen ja varmaan vähän yliampuvaankin jouluhypetykseen, koska sehän on sentään JOULU ja siihen on ENÄÄ 29 PÄIVÄÄ! Muistan sanoneeni siinä ihan ensimmäisessä 100 faktaa-postauksessanikin että mä oon aika joulufani, ja no joo, joulun odotus alkaa joka vuosi siinä lokakuun paikkeilla. :D Mutta enhän mä nyt voi olla ainoa, jolla on ollut joulukoristeet jo reilun kuukauden, ja joka on popsinut pipareita ja hoilannut joululauluja jo (Oonan) kyllästymiseen asti? ♥ On vaan yks asia, mitä mä en koskaan saa tehtyä ajoissa, eli tietenkään lahjojen valmistamista. :D

 

Omia lahjatoiveita mä kuitenkin keksin ympäri vuotta! Jouluun kuuluu vaikka mitä kivaa, ja yks niistä jutuista on annetut ja saadut lahjat! Joo joo, ihan turhaan väität ettet tykkää saada lahjoja, höpö höpö.

Mä kokoilin äsken mun tän vuotisia toiveita yhteen, ja Pukin listalta löytyy

elokuvalippuja, koska kävisin tosi mielelläni usein leffassa, mutta aina ei kehtais maksaa sekä bussista, herkuista että lipustakin.

kameran, mutta senhän jo sainkin, joten siihen kaipaisin vielä kaikenlaisia lisätarvikkeita, kuten vaikka kamerajalan. :)

DVD:nä sekä Frozenin ja Kaksin karkuteillä, koska ne nyt on ihan parhaita leffoja ikinä ja tähän mennessä ne ovat kumpikin olleet mulle vain harvinaista herkkua. Oon tosin käyttänyt jo vähintään ton levyliuskan hinnan verran rahaa Frozenin vuokraamiseen, eli ehkä ois ihan hyvä hankkia se omaankin hyllyyn. :D

Taylor Swiftin uuden levyn 1989. Kuka tekee nykyään enää mitään CD-levyillä? Mä, koska odotettuani ikuisuuden tuota uutta levyä sain todeta ettei sitä tuu lainkaan Spotifyhin, ja sitten sieltä katosi kaikki Taylorin musiikki! Mun Lumiassa oli itse asiassa sellainen MUSIC+-musiikintoistosovellus, josta löytyy tää uusikin levy, mutta sen kun onnistuin rikkomaan nin vanhalla noksulla ei onnistu edes Spotifyn kuuntelu..

BAGGUn, sillä mun ihana kukkareppu on nykyään yhtä mäsä ja käyttökelvoton kuin se mun puhelinkin.. enks mä oikeesti saa asioita pysymään ehjänä? :D Bongasin kuitenkin tollaisen söpön repun yhdestä blogista, ja musta toi on aika ihana! ♥ Värin valitsemisesta tulee kyllä tuskaa!

Siinä mun toiveet, nyt pitää vaan toivoa, että mä keksin jotain myös antaa takaisin! Onneks Pinterest on olemassa..

Mun lauantai 10 kuvana

Otsikko kertoo, mistä on kyse! Olin viikonlopun kaupunkiloimassa Mikkelissä, ja tuumin että nyt mulla on aikaa tehdä päivä kuvina ja vielä sellaisena päivänä, jolloin teen jotain muutakin kuin köllin sohvalla. :D Koko ajan kuvaaminen oli kuitenkin haastavampaa kuin mä olin kuvitellut, ja suuri osa kuvista oli vähän epäonnistuneita ja väärin ajoitettuja (niin kuin vaikka toi spagettikuva: kesken syönnin pomppasin yhtäkkiä pöydästä että "Oona lopeta syöminen mä otan sun lautasesta kuvan!"), joten postauksen kuvasaldo jäi vain kymppiin. Mut ei se mitään, aloitetaan silti!

Aamulla heräsin puol ysin aikaan herätykseen, ja riensin ikkunalle varmistamaan että siellä oli varmasti vielä lunta! Mulla on epätoivoinen himo lautailemaan, mutta äiti ainakin veikkas ettei nääkään lumet vielä jää maahan. :(

Sitten suihkuttelin pikaisesti, pukeuduin tuohon Ginan mekkoon ja syöppäilin vähän, healthy lifestylen mukaisesti tietenkin jugurttia, mandariini, maitoa ja ..pizzaa. Meikata mä en kerennyt ollenkaan, tuli taas vähän hoppu! Kyllähän mulle aina tulee vähän hoppu kun jonnekin lähdetään, mutta kyllä mä yleensä sentään jotenkuten suoriudun. :D Ehkä mä nyt vaan oon maailman surkein lähtijä, pitäs varmaan pysyä kotona!

 Tosiaan mentiin isotädille yöks Mikkelin keskustaan, ja aamupäivä me vaan chillailtiin. Kattelin ihan ältsipältsi-ihanaa, Japani-aiheista kirjaa, piirtelin vähän (mä en oo ollut näin innostunut piirtämisestä varmaan Top Model-kauden jälkeen!) ja syötiin namnam-spagettia. Nam.

  Saatiin torstaina sellaisia kuulumisia, että serkkupoika oli onnistunut liikkatunnilla murtamaan jonkun jalkaluun ja irroittamaan sekä lihaksen että jänteen paikoiltaan! Hyi hyi. Nyt se makaa toipilaana sohvalla, ja päätettiin Oonan kaa käydä moikkaamassa potilasta ja sen jälkeen mennä leffaan. Mulla ei ollut minkään laista laukkua mukana, joten en saanut tältä reissulta kuvia, ja en ois varmaan serkuilla viittinyt kuvatakaan. :D Siellä oli nimittäin reilusti muutakin porukkaa, ai vitsi kun mäkin haluaisin asua alueella, jossa on jokaisessa naapuritalossa kavereita! 

  Vähän me kyllä Oonan kaa loukkaannuttiin, mä ainakin, sillä kun kerrottiin lähtevämme moikkaamaan serkkua, ja että Lotta osaa kyllä reitin, niin isotäti tarjoutui maksamaan meille taksin! Se matka on ehkä 1,5 kilometriä, mutta meitä vissiin pidettiin niin maalaisina ettei me kuitenkaan osattais sinne asti yksin.. Täti oli vissin kans samoilla linjoilla, sillä lopulta päästiin hänen kyydillään. Mistä vetoa, että jos me oltas sanottu että Oona osaa reitin, niin oltas saatu talsia ihan vapaasti? :D Vaikka toisaalta, kyllähän kyyti aina kelpaa, kyse olikin enemmän  henkisestä nöyryytyksestä. :D

   Siellä me sitten kateltiin Pixarin lyhytanimaatioita ja höpöteltiin, ja puol neljä mä ja Oona lähdettiin takaisin keskustaa kohti (nyt me sentään saatiin kävellä, kun reitti oli taottu tarkasti meidän päähän), sillä aiottiin mennä katsomaan Muumit Rivieralla. Se oli ihan hauska leffa, ja etenkin ihan tosi nätisti piirretty! Jos sais vaikka julisteita seinälle niistä piirroksista, niin tykkäisin. <3

  Leffa loppui puol kuuden aikaan, ja me päätettiin käydä vielä nopeasti parissa vaatekaupassa etsimässä mulle neuletakkia koulun tansseihin. Suurin osa kaupoista oli jo kiinni ja ihmisiäkin oli enää muutamia, joten siellä tuli jotenkin kamalan kiusallinen fiilis. :D Yks kiva sit löytyikin hennesin lastenosastolta, mutta päätin jättää sen sinne ja tulla seuraavana päivänä hakemaan. Onneks, sillä kirpparilta löytyi tänään vielä kivempi!

   Kun me sitten päästiin takaisin isotädille, niin otettiin vähän iltapalaa ja töllöteltiin Possee, Putousta, jotain kummaa euroviisuvisaa ja komisario Lewisia. :D Sitten hyvää yötä!

No kertokaas, oliko tää nyt mistään kotoisin, vai viittiskö näitä lukea joskus muulloinkin? :) Nyt on jo hoppu läksyjen pariin, se ois huomenna maanantai. Taas. 

Edit: Just tuli mieleen, että tänään tulee tasan vuos ekasta postauksessa Värityskirjassa! Jee!

2x DIY-hame paidasta

Nyt olis varmasti paremp olla jo pehkuissa, mutta kun nyt käytin jo aikaa kuvaamiseen ja editointiin, niin kyllähän  mä  nyt tämän päivän puolella julkaisenkin!

Tän päivän aihe on taas sitä luokkaa, johon kuuluu kaikki viikkoja mielessä muhineet aiheet. Oon tässä syksyn aikana yrittänyt taas palailla DIY-juttujen pariin edes ihan pikkusen, ja vaikka kaikki yleensä jääkin kesken (tekeminenhän se tärkeintä on eikä lopputulos!), niin kaksi hametta oon saanut aikaiseksi!

Kuvauspaikka ei ehkä ole paras mahdollinen, vai tykkäätteks mun sotkuisesta sängystä? Enkä myöskään vaivautunut hankkimaan mitään muuta asustusta kuin paidan.. :D
Kuitenkin, kumpikin hamonen on vanhasta paidasta tehty, ja kumpikin oli vielä kirpparilta, joten oikein ekohameet on kyseessä!  Mun kaapista löytyi vain yksi kouluhame ennen tuota sinistä, joten kun koulussa tuli puhe tuunausprojektista niin visioin valkoisen kukkapaitulin hameeksi. Kun se oli valmis, niin kokeilin kotona uudestaan ja sain aikaan tuon tummemman hameen! 
Ja niin kuin ei koskaan, niin taaskaan ei tullut mieleen ottaa paidoista kuvia ennen kuin leikkasin ne niksnaks poikki, mutta lopputulokseen mä oon ainakin tyytyväinen! Ja siis näähän on ihan älyttömän helppoja tehdä, joku, jolla on parempi suhde ompelukoneisiin kuin mulla selviäis varmaan puolessa tunnissa. Mulla meni vähän pidempään, koska noilla kapistuksilla nyt vaan on jotain mua vastaan, mutta yhdessä illassa mäkin olin valmis! Ajattelin ekaks tehdä jonkinlaista tutoria, mutta oikeastaan koko ohjeen voi tiivistää tähän: Leikkaa paidasta yläosa pois niin, että hame jää kivan pituiseksi parin sentin varalla, ompele yläreunaan kuja ja pujota kiristyskuminauha sisään. Etteköhän te tosta jo tajunneet? :D
Ää ää jotain piti vielä sanoa, mutta ihan sama mä lähen nukkumaan! Öitä ♥

mä tahdon luntaa

Voi kiitos sille ihmiselle, joka kehitti leggarit, ja myös sille, joka keksi legginsit+shortsit-combon! Tässä on taas ollut pari aamua, jolloin herääminen on tuntunut niin kauhian vastenmieliseltä, ja ajatus örkkipöksyjen vaihtamisesta tiukkoihin farkkuihin ei ole houkutellut sen enempää. Niin että onneksi mulla on näitä leggareitakin, niin eipähän muodostu ongelmaa vaikka pitäisi alkaa joogailemaán kesken päivän! :D

 

No mutta ei päivän asusta sen enempää kun ei siitä muuta näy kuvissakaan, joten siirrytään mun lempiaiheeseen eli säähän! Siitähän mä yleensäkin täällä juttelen. :'D Talvitakkiin täällä saa jo pukeutua jos aikoo ulos, varsinkin jos aikoo ryntäillä laiturilla kameran ja posepaikan väliä kun ei saanut ketään kuvaamaan. Olisinhan mä voinut pyytää niitä raksamiehiä, jotka paiskivat hommia naapurin pihassa ja taisvat vähän kummastella mun tekemisiä.. 

En ookkaan varmaan aiemmin esitellyt mun talvitakkia, vaikka oottehan te sen varmaan nähnyt monien muiden tyttöjen päällä! Ei nimittäin oo mikään hipsta malli, vaan  ihan niitä Vero Modan takkeja joita viime talvena hankki ainakin kahdeksan kymmenestä tytöstä. Tää on oikeasti sininen (olipa taas loistava filter valinta) ja karvavuorikin löytyy, mutta se toimii nykyään Pojun leluna. :D Tänä vuonna nää takit ei taidakaan olla enää niin suosittuja, ja mäkin oon jo vähän kyllästynyt, mutta uuden takin metsästäminen ei mennyt ihan nappiin: yks kiva vaan löytyi Zaran lastenosastolta, josta oli netissä löytynyt vaikka mitä kivaa, ja sekin osoittautui poikien takiksi niin ei se sitten ihan istunutkaan. :-D Ja toisaalta, viime vuonnakin takin löytäminen oli työn ja tuskan takana, joten ehkä se nyt on useamman käyttövuoden arvoinen!

 Selvisinpä tänään muuten kuntotestistäkin, en kovin hyvin mutta kuitenkin! Pientä notkahdusta oli havaittavissa kun piirteli diagrammeja seiska- ja kasiluokan tuloksista. :D Vaikken koskaan oo oikein liikkaa hallinnutkaan, niin kasina se on tokarissa tollottanut, ja jos se siinä pysyy niin mä oon tyytyväinen! 

Tosi jännää

Nyt tulee se überjännä juttu josta mainitsin perjantaina, se minkä takia te ootte varmaan valvonut öitä ja päivittänyt koko tän sunnuntain mun sivua jotta näkisitte heti mikä se on! Ehheh. Ketään muuta tää ei varmaan kiinnosta, mutta mä oon vaan niin iloinen mun uudesta kamerasta!

Tiesin kyllä saavani kameran joululahjaksi, ja olin ollut mukana valitsemassakin, mutta meillä oli äitin kanssa vähän erimielisyyksiä siitä, voiko joululahjaa antaa etuajassa. :D Perjantai-iltana mamma kuitenkin vetäisi kameran varastosta ja mä pääsin tutustumaan siihen ekaa kertaa!

Vaikka kyllähän mä tästä kamerasta tiesin, sillä Hennalla on miltei sama malli, ja munkin blogissa on välillä esiintynyt sillä otettuja kuvia. Mun malli on Canon Powershot SX510, Hennalla on kymppi vähemmän. :D

Nyt kun oon pari päivää tällä räpsinyt kuvia vähän joka aiheesta, niin kovasti oon kyllä tykännyt! Mitä nyt zoomi ei ole niin hyvä kuin odotin, ja kaipaan sporttimoodia kuvaillessani tota  meidän vähän vain vilkasta poitsua.. Ainakaan en oo löytänyt sellaista? :D Megapixeleitä tässä on 12, mutta se on ihan riittävästi mulle.

Tosta LIVE-ohjelmasta taas tykkään ihan älyttömästi, sillä sillä saa säädettyä lämpöä, kirkkautta ja elävyyttä. Ja ihan oma lukunsa on se ominaisuus, joka erottaa 510:n 500:sta, nimittäin WiFi! Nyt kun sain käyttööni Android-tabletin, niin on ihan hitsin kätevää siirtää kuvat suoraan siihen ja siitä vaikka Instagramiin! Loistava juttu varsinkin sitten Japanissa. :) 

Joten kun summataan vain parinsadan hinta ja se fakta, että kyseessä on kompaktikamera eikä järkkäri, niin hintalaatusuhde on oikein jees! Ja luultavasti tää on oikein sopiva väline mulle tässä tilanteessa, vaikka olisinkin haaveillut Canon eos M-minijärkkäristä tai siitä Olympuksen udesta Pen 7:sta, joka nyt vaan on ihan täydellinen pakkaus. ♥ Ajattelin aluksi luopua kokonaan siitä vanhasta järkkäristä (hassua, että ainakin 3 ihmistä ovat ilmoittaneet tahtovansa ostaa 8 vuotta vanhan kameran! :D), mutta taidan kuitenkin säästää senkin ainakin varakamerana. :) Näissä alemmissa kollaaseissa olis teille pari tuoretta otosta, ei kovin kummoisia mutta esittelevät ehkä vähän tän uuden kameran ominaisuuksia! Lisää tulee varmasti seuraavissa postauksissa, sillä nääkin kaksi päivää ovat sisältäneet jo ainakin 250 kuvaa..

Koulumeikki & kurkkaus mun meikkipussiin

Ihan niin kuin olis jo sunnuntain vastainen yö ja lauantai takana,  mä nimittäin olin tänään vapaalla! Tai no en ihan,  mutta mun taksvärkkihommiin kuului vaan vessojen pesu,  oman huoneen siivous ja imurointi.  Eli ihan helppo nakki jopa mulle,  joten loppupäivän sain vaan matkoilla sohvalla! Ja leipoa pipareita!  Ja pelätä, että ala-asteen pojat stalkkaa mua ikkunasta. 

Sitten asiaan,  joka siis menee nii,  että kirja-arvostelujen lisäks mun blogissa on ollut vähän vajausta meikkipostauksista. Hyvä syy voi olla se, että jos nyt ihan to be honest-linjalla mennään, niin mä en oo tosiaankaan syntynyt meikkisuti kädessä, niinkuin nuo seuraavat, tahraiset ja läikkäiset kuvatkin kertovat. :D Vajausta pienentääkseni aattelin kumminkin esitellä nyt mun koulumeikin tekovaiheineen, joten toivottavasti tykkäätte, vaikkei  multa minkäänlaista asiantuntemusta löydykkään!

Ennen meikkausta mä virkistäydyn pesemällä naaman vedellä ja Dermosilin Fresh! -puhdistusgeelillä, ja sen jälkeen kosteutan vielä saman sarjan kosteusvoiteella. Ennen mulla oli Neutrogenia, mutta päätin kokeilla tätäkin merkkiä, ja se tais olla aika hyvä valinta. Mulla löytyy tätä sarjaa myös pari kasvonaamioputelia, mutta niistä lisää joskus toiste!

Jepjep, kyllä toi vaan on se sama BB-tuubi kuin se siinä helmikuun postauksessa esiintynyt! Nykyään se tosin onkin enää satunnaiskäytössä silloin, kun toi viereinen CC on piiloutunut jonnekin. Ikuisena punaposkena voin tosiaanki suositella CC-voidetta! Sillä saan edes jonkin verran neutralisoitua helottavan punaista naamaani, mikä on eniromainen syy maksaa kakskymppiä tästä tuubista. Kokeilin muuten myös Loréalin versiota, ja vaikka olin odottanut siltä jopa vielä enemmän, niin sepä taikoikin inhan simpsoninaaman! Joka tapauksessa, meikkivoide on seuraava vaihe kosteusvoiteen kuivuttua, ja ihan sormipelillä mennään, vaikka jokin suti onkin ostoslistalla.. 

Oriflamen THE ONEa ja Maybellinen BIG EYESia käytän normaalisti, ja toi toinen Oriflame on vararipsarina jos noi muut huitelee jossain. (Joo, mä tosiaan tarviin noita varameikkejä aika useinkin! Esimerkiks joskus mulla on liikkapäivän jälkeen viikon meikit koululla, kun en vaan muista tuoda niitä pois. :D) BIG EYESin yläripsiharja on oikeasti ihan kuraa, ei kun pikemminkin savea (kuivui varmaan kuukaudessa kelvottomaksi), mutta alaripsiharja on oikein bueno vieläkin! Sillä saa kätevästi väriä alaripsiin, ja ylös harjaan THE ONEa. Sitten taiteilen vielä vähän kulmakynän kanssa, joka jäikin muuten kuvaamaatta, ja mun meikki yksinkersimmillaan on valmis! :D Mut sitten on vielä jotain boonuksia!

Niinä aamuina, kun peilistä tuijottaa ihan oikee zombie silmäpusseineen, koitan pelastaa tilannetta edes vähän Lumenen valokynällä - sekin mulla näyttäs olleen jo helmikuusta asti.. :'D  Tätä kummiskiin  luomelle ja silmän alusille, ja näky on jo huomattavasti siedettävämpi!

Sitten taas niinä aamuina, kun mulla on kerrankin aikaa, saatan käyttää sen rajaamalla yläluomet ihan ohuesti tommoisella kitukasvuisella eye linerilla, joka  kuuluu Oriflamen Very  Me Click It!-sarjaan. Tota sarjaa jos on monta putelia, niin ne saa yhdistettyä semmoisella jänskällä lisäosalla!

Bonus-sarjaan, eli niihin tuotteisiin joita en aina käytä, kuuluu myös Dermosilin puuteri ja peitepuikko. Puuteria käytän muuten ihan hirmu harvoin! Peitepuikko on vähän useammin käytössä, ja tykkään tästä enemmän kuin siitä Lumenesta, jota aiemmin käytin. 

Huhhuh kun tuli taas höpötettyä! Nyt mä tuumin kuitenkin lähteväni yöpuulle, mutta huomenna ajattelin hioa uuden ulkoasun loppuun ja kirjoitella sunnuntaiksi postauksen jostain jännästä mitä tänään sain! Oli mulla vähän suurempiakin suunnitelmia mutta ne lyttääntyi, vaan ei se mitään, sohvaviikonloppukin kuulostaa ihan hyvältä! 

vikat kuvat musta IKINÄ IKINÄ IKINÄ

Kymmenen tunnin yöunet arkiyönä, aika jees! Mua tosin siltikin väsytti tänään, tainnut tota univelkaa kertyä taas ihan kunnolla. Jotenka aattelin yrittää tänäkin iltana painua aikaisin pehkuihin, mutta tulin ekaks moikkaamaan tänne! :)

Kävin äsken pitkästä aikaa Pojun kanssa lenkillä kun äiti huitelee jossain. Pupsi täytti sunnuntaina 8 kk, mutta vieläkin vähän jänskättää autot ja pimeä ja puut jaja.. Niinpä me kyllä selviydyttiin hyvin vajaan 500 metrin matka isoa tietä, mutta heti kun käännyttiin puiden varjostamalle sivutielle niin livahti pupu pöksyyn ja pikkuselle tuli kamala kiire kotiin.. lopputulos oli sitten se että mä makaan kyljellään kuralammikossa, minkä jälkeen mäkin kipitin ihan mielelläni kotiin!

Koulussa tuppaa taas olemaan kokeita vähän joka päivä, mutta nyt ne on mennytkin tosi hyvin! Järkytyksekseni nappasin fysiikan kokeesta kympin, mitä en olis kyllä uskonut kun ekan kerran tapasin meidän fysiikan open tänä syksynä. :'D Niin joo, järkytys oli myös mun koulukuvat jotka kolahtivat eilen postilaatikkoon.. Ei sillä, että tää Länsi-Savon kuva olis ollut yhtään parempi, jossa tuli kans poseerattua! Mun pitäs varmaan kieltäytyä tästä lähin kaikista kuvista..

Nää postauksen kuvat onkin siis vissiin viimeiset kuvat joissa tuun enää koskaan esiintymään, ja nää kertoo myös että mä pidin kerrankin lupaukseni blogissa, ja menin tosiaan ottamaan niitä asukuvia! Näissä mulla on päällä kirpparipaita, Zaran shortsit ja uudet Caterpillarin talvikengät, jotka mun äiti hankki kahdellakympillä asiakkaan tyttäreltä! Eikös näistä sais kaupassa maksaa ainakin satasen? :o

 Nyt onkin jo hoppu, jos aion olla taas kasilta pehkuissa! Öitä!

Riparijutskii ja isänpäiväkortteja

Hyvää isänpäivää kaikki dädit!
Mekin käväistiin haudalla heti mun päästyä kirkosta. Tehtiin toissaviikolla kavereiden kanssa vähän isänpäiväkortteja, tosin mun pappa löytää omansa vasta parin viikon päästä palattuaan Epsanjasta. Te saatte ihailla niitä jo nyt, ja koittakaa vaikka arvata, mikä on mun! ;)

Riparin tutustumisviikonloppu on takana ja vähän väsyttää, vaikka unikekona nukahdinki jo kahdentoista aikaan.. Melkein kaikki muut taas valvoi ainakin kolmeen, eikä niitä edes väsyttänyt, ja höh mäkin haluun tollasen supervoiman.

Viikonloppu meni kuitenkin tosi jees, ja vaikka oltiin tosiaan Elinan kaa ainoat A-tytöt, niin ihan hyvin me viihdyttiin rinnakkaisluokkalaistenkin kanssa! Sitten taas se opiskeluosuus oli jotain niin tylsää.. kun viikon oot kuluttanut kyniä ja vihkoja koulussa, niin ei kyllä tee mieli päntätä viikonloppunakin.

Nyt pitäs sitten alkaa kerää merkintöjä että selviäis leirille asti! Mun ripari on 21.2-28.2 ja konffis heti perään 1.3., ja äiti onkin jo meilaillu pitopalveluille rippijuhlia ajatellen. On muuten aika jännää, että vaikka meidän leirikeskus on 3 kilometrin päässä mun kotoa, niin Helmin seurakunta Kirkkonummella järjestää myös leirin täällä!
Tänään on kai pakko lukea ranskaa ja vetää päälle jotain sellaista, mistä saisi napsittua kuvia. Mun asukuvavarasto nimittäin huutaa tyhjyyttään, ja ne on tosi käteviä silloin, kun höpöteltävää riittää muttei mitään järkevää kuvitusta löydy. Näitäkin kuvia on vielä pakko pahoitella, koska nappasin nää vaan nopeaan kylppärissä kännykkäkameralla.. Sentään Heidin kännykällä, mulla kun ei oo edes tarkennusta! :D

100: rillirousku-Lotta

Tässä tulee värityskirjan 100. postaus, hurjaa!
  Juhlallisena aiheena olis ne mun rillit, jotka sain siis jo syyslomalla, mutta joo te tiijätte mun aikaansaamattomuuden..  En mä mitenkään lähellä sokeeta oo tai muuta sellaista, mutta esimerkiksi tunneilla mun simmut rasittuu aika paljon, joten hankittiin mulle kahdet poksut Nisseniltä. Näin jälkikäteen oon kyllä miettinyt, että oliko järkee ottaa kaksia kun ei kuitenkaan koko ajan tarviit edes käyttää, mutta te tiijätte myös mun muistin, joten melko usein jompikumpi pari on kateissa.. :D

 
    Harmaat lasit on mulla koulukäytössä. Kehykset on Gina Tricolta, ja mallin hinta oli 139 €. Kissamaiset ja hipsterit, niin mun kaveri sanoi. :D
  Nää toiset taas on Miki Ninnin 99 €:n arvoiset rillit, ja nääkin on tosi kivat, tosin kehysten yläreunasta heijastuu ikävästi valo. Näitä mä käytänkin sitten vapaalla!
   En oo oikein vielä tottunut lasien käyttöön, joka paikkaa hiertää ja painaa, mutta kai sitä tottuu, ja eipähän mun näitä tarvii koko ajan käyttääkään! :D
   Kohta mä oon sitten lähdössä sinne tutustumisviikonloppuun! Mua jännittää ihan turhankin paljon, siks pääasiassa että mun kavereista vaan yks on tulossa samalle leirille..mut ehkä se menee ihan hyvin! Sunnuntaina sitten lisää siitä!

inspiration x5

Vaikkei siltä varmaan vaikutakaan, niin mun tavoite olis julkaista jotain joka toinen päivä. Nyt mun mummo ja pappa on kuitenkin Espanjassa vetelehtimässä, mikä vähän vaikeuttaa mun aikatauluja, mutta yritän silti kirjoitella ees pari kertaa viikossa!
Mutta siltä varalta, ettei musta kuulu vähään aikaan, esittelen mä nyt mun omat suosikkiblogit! Kurkkikaa niitä, jos Värityskirja vaipuu välillä kevyeen horrokseen..

sallamarja.blogspot.com

Tän blogin bongasin kesällä, ja samalla kiinnostuin kirjoittajan, Salla-Marjan, bändistä nimeltään Sallan ja Miron matka maailman ympäri. Tässä blogissa mua kiinnostaa ainakin Sallan ihana tyyli ja elämäntapa kasvisruokavalioineen!

 

colourme.indiedays.com 

Tässä on varmaankin ainoa blogi, joita oon seurannut jo ainakin vuoden, ja onhan siitä täälläkin tullu mainittua! Mut ei ihmekään, kun kyseessä on nän ihanasti massasta poikkeava ja värejä pursuileva blogi, ja lisäks mä tykkään kamalasti ian tavasta kirjoittaa. Vaikka ikäeroa on yli kymmenen vuotta, niin mä pystyn silti useinkin samaistumaan. :D

 rokkirekki.wordpress.com

Rokkirekin Laura kirjoittaa sekä asuista, kirjoista että onnellisuuden ja zenin etsimisestä, ja varsinkin viimeinen aihe kiinnostaa mua tässä blogissa kovasti. :)

wilmaainoelena.blogspot.com

Ai niin, oonhan mä tätäkin blogia seurannut meidän tutustumisesta asti! Vaikkei mun ja Wilman tyylit aina kohtaa, niin Wilma on kuitenkin tosi hyvä kuvaaja ja kirjoittaja! :D

suloisetunelmat.blogspot.com

Suloisia unelmia mä oon itse asiassa ollut luomassakin, ja usein täältä löytyy myös mun ottamia asukuvia, mutta oikea kirjoittaja on kuitenkin mun ihana kaveri Henna. ♥ Nyt just blogista löytyy ihania kuvia Kreetalta!

a-satellite-mind.blogspot.com

Haha, tän blogin kirjoittajasta mulla ei oikeastaan ookkaan mitään tietoa, mutta tässä tapauksessa se ei oo edes pääasia, vaan upee teksti ja ajatukset ja tunteet, joista se kertoo.

Niin sellasta! Löytykö yhtään teidän suosikkia mun listalta / oisko sulla jotain blogia, jota suositella mulle? :) Nyt on kipitettävä pakkaamaan, huomenna riparin tutustumisviikonloppuun..hui.

You either have the feeling or you don't

Tästä blogista löytyy tasan yks kirja-arvostelu, joka taitaa olla viime vuoden puolelta. En tahdo linkata sitä, koska se on nolo, joten älkää vaivautuko ettimään sitä, vaan lukekaa mieluummin tää uusi! :D Kerran vuodessa onkin varmaan sopiva tahti postailla näitä, eikös juu?

   Meidän piti tosiaan tehdä koulussa kirja-arvostelut, ja viimeisimpänä lukemanani kirjana tämä sai kunnian toimia arvostetavanani. Niin kuin kuvassa  lukeekin, niin kyseessä on

 Daniel Handlerin kirjoittama ja Maira Kalmanin kuvittama Ja sen takia me erosimme.

Tää kirja on itse asiassa kirje, kirje lukiolaistyttö Miniltä hänen ex-poikaystävälleen Edille. Eron jälkeen Min käy läpi koko heidän suhteensa seurustelun alusta äkilliseen eroon, ja myös kaiken siitä väliltä. Reilun kuukauden suhteen aikana pari ehtii käydä korismatseissa, bileissä ja oudoissa kaupoissa, tutustua vanhoihin leffoihin, rakastua, viettää yön hotellissa ja suunnitella juhlat. Koko tuon ajan suhdetta, ja etenkin ihmisiä sen ulkopuolella, kuitenkin vaivaa näiden kahden erilaisuus. Onhan Min kummallinen leffanörtti, kun taas Ed suosittu varakapteeni koulun korisjoukkueessa.

Ja sen takia me erosimme on siis kertomus siitä, voiko kaksi kovin erilaista pysyä yhdessä, ja vaikka niin toivoinkin, niin tarina tuli siihen tulokseen, että ei. Kirja opettaa myös, ettei ihmiset ole aina sitä miltä näyttävät - siitä on ainakin 4 esimerkkiä!

Hahmoista sen verran, että Min on musta ehkä vähän ärsyttävä, mutta aidon tuntuinen. Ja Ed on ihana, kunnes. Sivuhenkilöistä tärkeimmät, kuten vaikka Minin kaveri Al ja Edin sisko Joan olivat myös mainioita ja monipuolisia, niinkuin oikeastaan kaikki tärkeimmät hahmot.

Mikä mahtavinta, tässä kirjassa oli kuvia! Ne oli huippuja piristyksiä, ja nyt kun tulin ajatelleeks, niin niitä sais olla vaikka kaikissa kirjoissa! :D Oli kans jännää, kun tarina tavallaan alkoi lopusta ja hyppäsi sitten alkuun. Kerratessaan tapahtumia Min kertoo silloisista ajatuksistaan, mutta myös siitä, mitä mieltä on asioista muistellessaan niitä nyt. Kaiken kaikkiaan tykkäsin tavasta, jolla tää kirja oli koottu kasaan. :)

    Se mistä en tykännyt, oli ainakin vanhojen leffojen nimet, joita viljeltiin koko ajan ja joista mä en ollut koskaan kuullutkaan. Ja sitten se loppuratkaisu, se miltä uskoin jotain suurenmoista ja jota olin odottanut yli 300 sivua, se miksi ne sitten oikeasti erosivatkaan, oli ihan leim. Mun mielestä se tuli liian yllättäen ja oli liian sellanen töks, en oikein osaa edes selittää! Koko juttu oli tungettu yhteen kappaleeseen, ja sen jälkeen ei mitään oikeastaan tapahtunutkaan. Tuli vähän sellainen fiilis kuin kirjailija olis yhtäkkiä vaan kyllästynyt kirjoittamiseen ja päättänyt lopettaa sen mahdollisimman nopeaan, silleen kaikki kuoli loppu tyyliin. :D

   Ai niin muuten, googlettelulla löyty viimevuotisia artikkeleita, jotka vihjaili että tästä olis leffakin tulossa, pari näyttelijää valittu ja kaikkee, mutta ainakaan vielä ei oo mitään kuulunut! Olis kyllä kivaa nähdä tää ruudussakin!

Joka tapauksessa, suosittelen lukemaan. :)